Valvontalaki säätelee sote-palvelujen valvontaa ja omavalvontaa. Lakiin sisältyy myös ilmoitusvelvollisuus, jonka mukaan henkilöstön on ilmoitettava havaitsemistaan epäkohdista tai asiakasturvallisuutta vaarantavista tilanteista viipymättä.

Hallitus valmistelee valvontalain uudistamista. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia vaatii, että lakia kehittäessä säädetään konkreettisista oikeussuojakeinoista tilanteisiin, joissa työntekijään kohdistuu kielteisiä vastatoimia.

– Tämänhetkinen tilanne, jossa hyvinvointialueilla on käynnissä järeitä muutosneuvotteluja ja sosiaalialan korkeakoulutettujen työttömyysaste on jatkuvassa kasvussa, on johtanut siihen, että ilmoitusvelvollisuuden käyttökynnys on korkea kielteisiin vastatoimiin – kuten varoituksiin – liittyvän pelon vuoksi, Talentian erityisasiantuntija Jaana Manssila sanoo tiedotteessa.

– Pelkkä kielteisten vastatoimien käytön epääminen valvontalaissa ei siten takaa työntekijöille riittävää oikeusturvaa. Samanaikaisesti henkilöstön epävarmuutta lisää se, että heihin voi kohdistua esimerkiksi valvontaviranomaisten antamia seuraamuksia ilmoitusvelvollisuuden käyttämättä jättämisestä. On päivänselvää, ettei tällainen asetelma tue valvontajärjestelmän tavoitteita, sanoo Manssila.

Talentia ehdottaa, että ilmoitusvelvollisuuden käyttöä ja sen toteutumisen esteitä selvitetään sosiaalihuollon työntekijöille ja työnantajille suunnatulla tutkimuksella.

– Tutkimuksen tuottaman tiedon pohjalta valvontalakia olisi mahdollista täsmentää tarvittavilta osin henkilöstön aseman turvaamiseksi, Manssila sanoo.

HALLITUKSEN valmistelussa on esitetty muutoksia myös vuokratyövoimaa koskevaan sääntelyyn. Esityksen mukaan asiakas- ja potilastyöhön voisi jatkossa osallistua laajemmin sote-henkilöstöä nykyisen ammattihenkilöstön sijaan.

Talentian mukaan muutos heikentäisi merkittävästi potilaiden asemaa, palvelun laatua ja turvallisuutta. Talentia edellyttää, että nykyinen kirjaus sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä pitää säilyttää. Liitto huomauttaa, että laillistettuja ammattihenkilöitä on työmarkkinoilla hyvin saatavilla.

Valvontalain kehittämisellä hallituspyrkii myös varmistamaan henkilöstön riittävän kielitaidon tehtävissä, joissa se on asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä.

Talentia pitää kielitaitovaatimuksista säätämistä tarpeellisena. Liitto muistuttaa, että epäkohdat esimerkiksi ympärivuorokautisessa palveluasumisessa osoittavat, että kielitaidon varmistamisessa ei suositustasoinen ohjaus ole riittävää. Talentia peräänkuuluttaa myös työnantajien vastuuta.

– Tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvaa kielikoulutusta sekä työnantajan vastuun lisäämistä työntekijöiden kielitaidon kehittämisen rahoittamisesta, Manssila sanoo.

Lausunnossaan valvontalaista Talentia kannattaa, että kansallisen asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen asema, tehtävät ja rahoitus kirjataan valvontalakiin toiminnan pysyvyyden varmistamiseksi.